Kun tänään lähden – Loppuraportti harjoittelustani

Perjantai 23.11. merkitsi harjoitteluni viimeistä päivää Suomen Washingtonin-suurlähetystöllä.

Lähdin Yhdysvaltoihin diplomaatin urasta unelmoiden. Tavoitetilana oli saada vahvistusta unelmalle. Olisiko Suomen edustaminen ulkomailla se oma juttu? Millaisia työaloja suurlähetystössä on, ja kuinka merkitykselliseksi työn kokisin?

Kolme kuukautta ei tarjoa vielä halkileikkausta ulkoasiainhallintoon. Sain nähdä yhden suurlähetystön yhdessä maassa. Suomen Washingtonin-suurlähetystö on ehkä lähestystöistä tunnetuin, ja samalla myös toisiksi suurin (Brysselissä on hieman enemmän työntekijöitä).

Yhden suurlähetystön nähtyäni on ajatukseni kuitenkin kirkastunut – tahdon nähdä lähetystöjä tulevaisuudessakin! Eetokseni uralle on ennemmin isänmaan edustus ulkomailla, vähemmin maailmanparannushanke. Suomella on diplomaattista edustusta kaikilla asutuilla mantereilla, ja suurlähetystöjä on yhteensä 74 – jossain näistä tahdon olla töissä.
 
Mitä pääsin tekemään?

Päätehtävä oli kuitenkin aika yksinkertainen, kirjoittaa. Tyypillisimmät työalustat olivat MS Word ja Outlook.

Keskityin pääraportissani lääkealan lainsäädännön lupahakemusmenettelyyn Yhdysvalloissa. Ei ehkä kaikken hohdokkainta, mutta omasta mielesä ihan jees! Vähän lennokkaampaa tekstiä sai kirjoittaa osavaltiokohtaisissa bisneskatsauksissa Coloradosta, Minnesotasta, Michiganista ja Texasista.

Suurlähetystöillä on nykyisellään iso rooli myös vienninedistämisessä. Taloussuhteiden osasto seurasi Suomen ja Yhdysvaltojen välistä kauppaa, ja tuki suomalaisten yritysten maahantuloa järjestämällä vierailuja valtionjohdolle, pykäämällä tapahtumia suurlähetystöllä ja tarjoamalla yhteyksiä amerikkalaisiin kaupparatsuihin, poliitikkoihin ja virkakuntaan.

Konttoritöiden ohella oli toki sitä kuuluisaa diplomatiaa. Tutustumista ja verkostoitumista Yhdysvaltain kongressissa, ulkoministeriöllä ja eri vastaanotoilla. Vierailut Ruotsin, Norjan ja Italian lähetystöihin. Osallistuminen kvanttiteknologian maailmankonferenssiin. Vastavuoroisesti tapahtumajärjestelyjä Suomen suurlähestystöllä. Kaikenlaisia hauskoja puhdetöitä; narikassa oloa, kahvinkeittoa, valokuvia, tuolien kantamista ja vieraskylttien tekoa. Viimeisimpänä joulukuusen koristelu.

Seuraavat askelmerkit

Diplomaattiuralle pyrkiessä on oman osaamisalueen ja työhistorian tekeminen aloitettava jo nuorella iällä. Suurlähetystöissä on kohtalaisesti harjoittelupaikkoja, mutta vakituisemmat pestit edellyttävät usein ulkoministeriön sisäisille rekrytointikursseille pääsemistä. Diplomaattiuralle tähtäävien Kansainvälisten asioiden valmennuskurssin (KaVaKu) sisäänpääsyaste on muutamissa prosenteissa.

Mahdollista olisi myös hakea määräaikaista työsuhdetta suurlähetystöstä, ja olla ns. paikalta palkattuna työntekijänä. Toinen harjoittelu ei myöskään ole poissuljettu, sillä haluaisin nähdä aivan toisenlaisen asemamaan eri puolella maapalloa.

Mikä tämä voisi olla? Peru? Kosovo? Australia? Kreikka? It's an open world.